Riitta Mäkelä 1.9.2011

Maailman kivisin paikka

Kirjailija Antti Tuuri kertoi maailman kivisimmästä paikasta samannimisessä novellikokoelmassaan (1980). Tämän määreen sai Selkäletto, pieni saari Perämerellä Iin edustalla, noin 20 km mantereesta.
Heinäkuussa 2011 tämä kalastajien ikimuistoinen tukikohta muutamine mökkeineen oli edelleen maineensa veroinen. Kivikkoa ja terävästi syöksähteleviä kalatiiroja. Mutta myös vihreää ja – kukkien loistoa.

 

Laaja kivikko ja matala vesi ovat rantautujaa vastassa.


 

Muhkea kivikasa – oletettavasti kalastajien vuosisatojen (jos ei tuhanten) aikana kokoama maamerkki rispaantuneen merkkilipun kera.


 

Avomeren puolella on yllättävänkin vehreää: muutama mänty ja koivu, pihlajia sekä tietenkin kivenkoloissa viihtyviä katajia.


 

Hieno valkoinen merikohokkikin viihtyy kivien koloissa. Kohokkien lisäksi hiirenvirnat loistivat sinisinä pisteinä, mutta keltamaksaruohokentät laajoina keltaisina läiskinä.


Pilkkasiipi on saaren asukas. Munia hautonut suuri lintu lehahti voimallisesti lentoon pesää lähestyttäessä, mutta joten kuten lehtien kätkössä ollutta pesää sai kuvata.


Ötökät intoutuivat ilta-auringossa hurjaan tanssiin.


Tyynessä, lämpimässä kesäillassa pilvien valo heijastui veteen, meri ja taivas olivat liki yhtä, Iin ranta näkyi ohuena viivana.


 

Makupalat > Makupalat 2011 > Maailman kivisin paikka
backtotop