Markku Välitalo 1.1.2012

 

MEREN RANNALLA

 

Nykyisin tuntuu olevan tavanomaista, lähes jokapäiväistä, että sääolot ovat hyvin poikkeuksellisia. Varsinkin Etelä-Suomessa kulunut syksy on ollut harvinaisen lämmin ja tuulinen, jopa myrskyinen. Erikoinen syksy on näkynyt myös Perämeren rannikolla.

Marraskuun loppupuolen myrskyt rikkovat Kempeleenlahden kehittymässä olleen jääkannen. Jäämassat ahtautuivat rannalle muutaman kymmenen metrin levyiseksi vyöhykkeeksi. Tuossa rytinässä suuri osa alueen pystyyn kuivaneesta rytikasvustosta lakosi pieneksi silpuksi. (Kuvat 1. ja 2.)

Kuva 1.

Kuva 2.


Loppuvuoden pahimmat myrskyt koettiin joulun tienoilla, Tapanina ja etenkin seuraavana, Hannun päivänä. Oulun alueella merivesi nousi n. 1,7 metriä. Taskisenrannan venesatamaan johtava tie, Tiiliruukinkuja, oli aika ajoin puolimetrisen veden peitossa. Rantalepikot uivat merivedessä. Tuuli ujelsi ja lumi pöllysi satamassa. Kraaselin saaren suojassa jääkansi piti kuitenkin pintansa eikä meri päässyt valloilleen. (Kuvat 3, 4. ja 5.)

Kuva 3.

Kuva 4.

Kuva 5.

 

Hieman pohjoisempana Kellon Kiviniemessä meri kuohui ilman estoja. Paikalle ehdittyäni tilanne oli jo hieman rauhoittunut, vaikka vesi vielä pärskyikin rantakivikoista ja sohjo velloi hurjana lahdenpoukamissa. (Kuva 6. ja 7.)

Kuva 6.

Kuva 7.

 

Piian päivänä aurinko oli palannut kurkistelemaan horisontista ja maalaili jäätyneiden pärskeiden kuorruttamia rantapuita matalalla valollaan. (Kuvat 8. ja 9.)

Kuva 8.

Kuva 9.

 

Rauhan päivänä Kellon Kiviniemessä oli seesteistä. Satoi lunta. Lopultakin talvi tuntui vahvistavan otettaan. Kalasataman varikset liikehtivät levottomasti. Ehkä osittaismuuttajan vaistot kuiskuttelivat kuvia Etelä-Suomen lumettomista laitumista. (Kuva 10.) 

Kuva 10.
 


 

Makupalat > Makupalat 2012 > Meren rannalla
backtotop