POLKU

Pohjoisen Luontokuvaajat ry

Riitta Mäkelä 1.4.2013
 

Taivaan valosta omenapuun nuppuihin


Kun taivaanranta vaalenee tammi-helmikuussa, on talven pimeys voitettu – jälleen kerran.

 

Jokivarren koivikkokin innostuu loistamaan ja mahlat rungoissa sen kun kohisevat.

 

Lepän komeat, edellisvuotiset emikukinnot elävät viimeisiä hetkiään ja paistattelevat auringossa kauniin punaruskeina käpyinä.

 

Sisäkukat intoutuvat puskemaan esiin uusia lehtiä. Tässä vanha kunnon enkelinsiipi.

 

Hupisaarten kasvihuoneen onnenpensas toivottaa kaikille hyvää, aurinkoista pääsiäistä. Ja aurinkoahan nyt tuntuu riittävän.

 

Mutta tämäkin vaihe kuulunee tähänkin kevääseen, kunhan pakkasista ensin päästään.

 

Muutaman viikon päästä voi tarkastella aikaisin keväällä heräävän nokkosperhosen touhuja vasta lumen alta paljastuneella maalla.


Ja sitten katsomaan vaikkapa Hupisaarille kerältä vähitellen suoristuvia saniaisen siipiä. Kun kerä ei ole vielä aivan suoristunut, saniaiset ovat kuin innokkaita, puhuvia päitä kokouksissaan.

 

Toiveikas kevätmieli huipentuu omenapuiden kukannuppuihin. 
Avonaiset kukat kuuluvat sitten jo kesään.

Makupalat > Makupalat 2013 > Taivaan valosta omenapuun nuppuihin
backtotop