Matti Häkkinen 15.9.2013
 

Lasten satu takkavalkealla (katsotaan lasten kanssa)
 


Olipa kerran valkeahäntäinen orava. Kun tuli aika lähteä maailmalle, se jätti tutut puut ja hyppeli puusta puuhun. 

Syksyn tullessa se saapui metsään, jossa kasvoi suuria ja vanhoja puita.  Metsän keskellä seisoi talo puutarhoineen.


Talossa asuivat kesäisin vanha ukko ja akka.



Orava päätti jäädä talveksi tähän metsään, koska paikka oli rauhallinen ja ukko ja akka muuttivat kaupunkiin.


Seuraavana kesänä metsään ilmestyi toinenkin orava, tavallisen värinen.  Tassu sydämellä se sanoi Valkohännälle: ”Hyvä neiti, voisimmeko rakentaa yhteisen pesän?”


”Taitaa olla pesä tekeillä” ajatteli ukko, kun orava kantoi suussaan huolellisesti käärittyä lastuvillatuppoa.


Nisistä näki, että kyseessä oli äitiorava.


Eipä aikaakaan niin ukon ja akan iloksi pihapuissa hyppeli kaksi pikkuoravaa.


Ne pitivät erityisesti pihan laidassa kasvavasta tammesta. Sen rungolla ja oksistossa ne vilistivät hippasilla. Toinen oli perinyt äidiltä häntäänsä neljänneksen valkoista, toiselle riitti vain hitunen valkoista.


Ne viettivät iloista lapsuuden kesää!

 


 

 

Makupalat > Makupalat 2013 > Lasten satu takkavalkealla
backtotop