Ville Savilampi 3.1.2016
 

Posiolla

Viime kesänä, elokuun loppupuolella suuntasin viikonlopuksi kohti Posion maisemia erään toisen polkulaisen kanssa. Opiskelijan kesä on usein hektistä, työntäyteistä aikaa eikä kuvaamaan siksi aina ennätä. Sen vuoksi mielessä siintivät Riisitunturin auringonlaskun ja Korouoman jylhien rotkomaisemien lisäksi vielä Pähkänäkallion auringonnousu Oulangan kansallispuistossa. Kaikkialle olisi päästävä, mistään tinkimättä.

    Menomatkalla ajelimme Riisitunturin kautta, jotta saisimme kuvattua aikomamme auringonlaskun. Sääennuste oli luvannut hyvää, täysin kirkkaat ja pilvettömät olosuhteet. Paikan päällä tilanne vastasi kutakuinkin odotuksia. Pekka Pouta ei pettänyt, eivätkä myöskään Riisin maisemat. Auringon painuessa horisontin taakse suuntasimme kohti mökkiä seuraavan päivän suunnitelmat mielessämme.

     Lauantaipäivä vierähti Korouoman rotkolaaksossa. Kova keskipäivän valo piinasi kuvaajia, joten kuvasaalis jäi osittain onnettomaksi. Keskityin kuvaamaan enemmän ruohonjuuritasolla, veden liikettä sekä pieniä selkärankaisia. Illan hämärtyessä palasimme mökille ja hyppäsimme veneeseen, järvimaiseman viimeisiä valonrippeitä kuvaamaan.

    Sunnuntaiaamun koittaessa suuntana oli viimeinen etappimme, Pähkänäkallio. Ennen auringonnousua pakkasimme tavarat autoon ja lähdimme liikkeelle. Ennen pitkää huomasimme herätyksen olleen liian myöhäinen, ensimmäisten auringonsäteiden värittäessä jo puiden latvoja. Pysäytimme auton mökkitien varteen ja jäimme kuvaamaan aamuista, kultaista valoa. Pähkänäkallion jätimme seuraavaan kertaan.

 


 



 







backtotop