Ilkka Haapavirta   Tiilikan kansallispuisto. Elokuu.
Tiilikalla meloen ja vaeltaen

Kalmoniemi
Suomen kansallispuistot tarjoavat hienoja tilaisuuksia ulkoiluun vaeltajien lisäksi myös melojille. Yksi miellyttävimpiä puistoja on Tiilikkajärven ympäristössä Rautavaaralla. Järvi on pitkä ja kapea ja sitä halkovat kaakosta ja luoteesta kaksi harjua, jotka ulottuvat melkein vastakkain. Melojalle löytyy siis suojaisia sokkeloisia poukamia ja vaeltajalle polkuja, joilta näkyy vettä molemmin puolin.


Venäjänhiekka
Suuri osa rannoista on upeita hiekkarantoja, mutta rantautuminen ja varsinkaan leiriytyminen ei ole sallittua kaikkialla. Hiekkarannat syvenevät nopeasti soiden tummentamaan veteen, joten rantautuminen kanootillakin on helppoa.
TiilikkaItkonjoki
Järven itärannalta löytyy myös historiaa. Uiton kämpällä on vielä jäljellä tunnelmaa ajalta, jolloin läheisistä metsistä on uitettu puuta Tiilikan kautta. Tiilikanaution torppaan puolestaan liittyy karmaisevampi historia suurten nälkävuosien ajalta.

Koirakivi
Tiilikalla ei ole kaikesta huolimatta mitenkään liian ruuhkaista. Vaikka leiriytymispaikkoja on vain kaksi, ainoat äänet mitä yöpuulle asettuva telttailija kuulee, ovat toisen yöpuulle asettuvan huudot vastarannalta. Nimittäin haikaran huudot mäntynsä latvasta.