Taisto Niskanen   Kempele
Iltakävelyllä keväisessä Kempeleessä

Kuunsirppi Kempeleen punamultaisten peltojen yllä
 
Toukokuun 21:sen - ensimmäisen todellisen kesäpäivän -, moporallin ja muun liikenteen rauhoituttua iltakymmenen jälkeen tein
parin tunnin kävelyretken kuvausvälineitä kantaen. Kuljin seuraavaa reittiä: Kempeleentietä Oulunsaloon, sieltä Vihiluotoon ja
Vihiluodontietä Piriläntielle, jolta Ollilantien kautta kotiin.
Hiljaista kävelyvauhtia kulkiessa oli mukava huomata, että taajamissakaan luonto eläimineen ei ole kovinkaan kaukana ihmisasutuksesta, kunhan vain on oikeaan aikaan liikkeellä silmät avoimina ja pysyttelee ihmisten normaalisti käyttämillä kulkuväylillä.
Jotenkin linnut ja eläimet näyttävät tottuvan näihin ihmisten toistuvasti käyttämiin kävelyteihin, polkuihin ja katselupaikkoihin.

Oulunlahden horisontin taakse hetki sitten painuneen auringon lämpimänpunertavat säteet heijastuivat pilvistä alas pelloille ja puihin.
Kuvauskohteita tuntui maisema yhtäkkiä olevan tulvillaan. Se oli sitä kuvaajan riemua - ei muuta kuin nauttimaan!


Metsäkauris, töyhtöhyyppä, naakka

Kevään ensimmäisiä

Varsan ihmetys

Valomaalausta
 
Hämärän laskeuduttua pakkasin kuvausvarusteet ja kävelin hyvillä mielin kotiin päin. Kulkiessani kumminkin mietiskelin, tarvitaanko
todella miljoonilla euroilla tehtyjä ja rakenteillakin olevia "luontokeskuksia", kun oikea luonto Suomessa on vielä näin helposti saavu-
tettavissa. Pitääkö kaikki muuttaa ensin biteiksi ja heijastaa kankaalle, ennen kuin television kyllästämä ihminen ymmärtää luontoa?
Luonnotonta, en ymmärrä!

Kuvausvarusteet: Canon 20D; 35 mm/f 1,4; 70-200 mm/f4; 300 mm/f 4/vakaaja/käsivara.

Runot: Tuulikki Niskanen