Lassi Kalleinen   Yli-Ii
Aroretki

 
 
Peukaloperäanaro Yli-Iin Tannilassa, Kärppäsuon pohjoisnurkassa. Laaja Kärppäsuo on Natura-aluetta, jonka Pohjolan Voima on viime viikkojen YVA-uutisten mukaan padolla rajannut pois Kollajan altaan suunnitelmasta, yhdessä Venkaan jättiläislähteen kanssa. (Venkaan lähteeltä on pari kuvaa blogissani heinäkuussa.). Kävin näillä seuduilla retkellä heinäkuussa 2007.



 
 
Korvenkarhunsammalaroa Peukaloperässä. Mäntyjen rungoissa näkyy keväinen vesiraja. Taustalla on hiukan jouhisara-aroa. Tämän aron keväiset vedet taitavat olla viereisen harjun sulamisvesiä.

Vuosi sitten näytin Polun kokouksessa sarjan kuvia Oulun lähiseudun aroilta. Samoihin aikoihin oli myös Suomen luonnossa (11/2006) juttuni aroista. Muistin virkistykseksi: arot ovat kausikuivia kosteikkoja, joissa keväällä lainehtii vesi kun taas kesä on kuiva ja kuuma. Aro-nimitys on vanha, ja niitä löytää ihan karttoihin nimettynä. Aroja on ainakin Pohjois-Pohjanmaan harjujaksojen reunoilla.



 
Toinen kuva samantyyppisestä arosta. Sammal on nyt sateen jäljiltä vihreää, kuivalla se käpertyy kokoon ja ruskettuu. Kiven ympärillä kasvaa hiukan ohutturpeisilla mailla viihtyvää jouhiluikkaa, joka sekin kestää kuivuutta. Arot ovat niukkalajisia, vain muutaman kasvilajin yhdyskuntia. Moni kasvi ei sopeudu ääreviin oloihin, jotka muistuttavat välillä lampia, välillä soita ja välillä taas hiekkarantoja.



 
Hanhenpajut viihtyvät aroilla. Yksi pensas on etualalla, toinen takana koivujen edustalla. Joskus aroilla näkee myös hanhenpajun alalajia hietikkopajua, jonka nimi jo sanoo millaisesta maaperästä se pitää. Hanhenpajujen pienet lehdet ovat hienosti hopeakarvaisia, karvat kai suojaavat kuivumiselta.

 
Siniheinäaro on ehkä arotyypeistä harvinaisin. Sitäkin siis löytää Peukaloperästä. Siniheinä on nimestään huolimatta hyvin kauniin vihreää; hento kukinto se sitten sinertää. Peukaloperällä siniheinäaro näyttää asettuvan nevan ja aron välimaastoon, konkreettisesti.

 
Ojitettu, entinen Huiskanaro. Tässä ei ole ojitettu suota ja turvetta vaan - hiekkaa. Kuinkahan hieno aro tässä on ollut? Huiskanaro sijaitsee saman Tannilan-Aittojärven metsäautotien varressa mistä löytyy niin Peukaloperä kuin Vengaskin. Haukiputaalla olen nähnyt aron, joka on ojitettu kaivamalla kuoppa, johon ojat johdetaan. Tämä Huiskanaro voi kyllä olla vahvasti pohjavesivaikutteinen. Ainakin heinäkuussa 2007 vesi oli korkealla. Arot eivät toistaiseksi ole olleet suojeltuja, kun niitä ei oikein ole osattu maastossa erottaakaan. Vaikka vanha kansa ne jo usein nimesikin.