Jyrki Kallio-Koski   
Retkellä Kainuun metsissä
 
Puolangan ja Hyrynsalmen rajamailla on Metlan Paljakan tutkimusalue. Tutkimusalue perustettiin 1961. Tutkimusmetsien pinta-ala on 800 ha. Paljakasta löytyy vielä metsiä, joissa puunkaatajien kirves ei ole koskaan iskenyt, eikä metsästä löydy edes metsäpalon jälkiä. Alueella on runsaasti kaatuneita ja kelottuneita puita, pääasiallisesti kuusia, koska ollaan yli 370 metrin korkeudessa merenpinnasta mitattuna.


 
 
Lakikummun näkötornista saattaa samanaikaisesti ihailla kuutta Kainuun kunnan aluetta; Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Kainuun vaarat siintävät horisontissa sinisinä.


 
Alueen puut ovat osin hyvin kookkaita, jopa yli 30 metrisiä ja puiden tilavuus saattaa olla jopa 3-4 m3.


 
Metsässä on paikoitellen hankala liikkua maassa maatuvien puunrunkojen vuoksi.


 
Alueella löytyy myös merkkejä kaskiviljelystä. Kaskenpolton vaikutukset voi tunnistaa koivuvaltaisesta puustosta. Viimeiset kaskeamiset ovat tapahtuneet noin 130 vuotta sitten.


 
Purojen varsilta löytyy upeita kotkansiipisaniaislehtoja. Alueella viihtyy myös näillä korkeuksilla harvinainen pohjansinivalvatti.


 
Näissä ikimetsissä asustelee vakituisesti ilveksiä ja karhuja. Karhujen tuoreita jätöksiä löytyi useita. Metsän monimuotoisuus tarjoaa mm. tikalle oivalliset elinolosuhteet.


 
Vanhoissa metsissä kulkeminen on aina hieno elämys. Tällä kertaa retken kruunasi vielä metsistä löytyneet syksyn ensimmäiset suppilovahverot, lampaankäävät ja haaparouskut. Lämpimät kiitokset retkiseurasta ja opastuksesta metsä- ja suoluonnon sekä sienitunnistuksen asiantuntijoille Mikolle ja Helenalle.