Riitta Mäkelä   Soini
Suomenselän salomailla

Täältä näkee huikaisevan kauas. Täältä vedet virtaavat länteen ja itään. Täällä Kuningas Kustaa Vaasan sanotaan käyneen metsästysretkillä. Suomenselän korkeimpiin kohtiin kuuluva Löytömäki (236 m merenpinnasta) Soinissa, Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla, oli syyskuun puolen välin kauniina lauantaina patikkaretken lähtöpaikka kohti Soinin kirkonkylää.

Siitä vaan reippaasti alas syksyn heinien viitoittamaa polkua. Jo ensimmäiset näkymät kertovat paljon alueen luonnon monimuotoisuudesta: komeaa metsää, hakkuuaukioita, soistuvia peltosarkoja. Ja niiden takana harjanteita, suomaastoa laidasta laitaan, lampia, puroja ja pieniä jokia.

Soiden keskellä kohoaa Suomenselän ”Punkaharju,” pitkittäisharjuselänne pohjois-eteläsuunnassa, erinomainen maasto sille ajoittain poikkeavalle patikkapolulle.

Pitkospuut ylittävät Matosuon, Suomenselän tunnetun lintusuon. Matosuon ydin on aapasuo, mutta sen liki 10 neliökilometrin alueeseen sisältyy monta muutakin suoja maastotyyppiä.

"Sinne hottoon painuu," sanoo järviseutulainen sananparsi. Tässä on Matosuon ”hotto,” myyttien ja muinaistarujen pohjaton suonsilmäke. Tai oikeastaan lukuisten suonsilmäkkeiden saaristo. Itse sananparsi kuvaa ihmisten pohjatonta ahneutta.

Soiden ja harjanteiden välissä Iso Kaihijärvi on kuin hieno paikallinen muunnos vuonon pohjukasta.